Tieto lisää tuskaa sanotaan. Liiasta informaatiosta tulee ähky. Varmaankin näin. Nykyään kaikki paikat pursuavat tietoa ja informaatiota ja sitä tyrkytetään joka välissä. Toisinaan se käy todella ahdistamaan. Sähköpostiin tulvii kaikenlaista mainospostia, jos tilaa tuotteita vaikkapa verkkokaupasta. Erikseen täytyy muistaa estää uutiskirjeiden ja ties minkä mainoskirjeiden tulva.
Tietoa ja informaatiota saa paremmin kuin ennen ja yksilötasolla ihmisiä on helpompi tavoittaa eri kanavien kautta. On tietysti hyvä, että on helppo saada tietoa itselle tärkeistä asioista vaikka harrastuksista tms. On helppo tarkistaa asioita internetistä juuri sillä sekunnilla eikä tarvitse enää kiistellä tuntikausia siitä onko tomaatti hedelmä vai ei. Toisaalta sekin oli ihan hauskaa.
Informaatiota ja tietoa tulee tukuittain myös työelämässä. Jos olen ollut pois töistä kaksikin päivää, on sähköposti täyttynyt enemmän ja vähemmän tärkeistä viesteistä. Osa työpäivästä meneekin niiden perkaamiseen. Tässä ongelmana on se, että onko tarpeeksi aikaa keskittyä viestien lukemiseen ja ettei mitään tärkeää menisi ohi.
Miten tästä kaikesta sitten voi selviytyä ilman ähkyä? Mielestäni jokainen voi asettaa rajan siihen mitä tietoa ottaa vastaan. Ainakin vapaa-ajalla siihen voi vaikuttaa joiltain osin. Ainakin niin haluan uskoa. En seuraa kuin itselleni tärkeitä asioita.
Töissä pitäisi taas järjestää tarpeeksi aikaa omaksuakseen sen kaiken tiedon mitä tulee. Tuntuu tosin, että se on aina vain vähemmän ja vähemmän mahdollista. Mutta jos suinkin voin niin otan haltuun vain yhden asian kerrallaan. Monesti nämä asiat ovat valintakysymyksiä. Mitä jättää ja mitä ottaa. Aina jotain menee kuitenkin ohi. Tuskin se kuitenkaan niin kovin kamalaa on, jos jotain jää huomaamatta.
Kappas, olimmekin pohtineet hyvinkin samalla lailla :D . Jäin tekstissäsi miettimään, kun mainitsit, että vapaa-ajalla keskityt vain siihen tietoon, mikä on sinulle tärkeää. Tämän koko informaatioähkyn keskeltä voi olla hyvinkin vaikeaa poimia itselle tärkeät asiat ja jos liikaa rajaa, niin voi myös jäädä paitsi joistakin itselle hyvinkin tärkeistä asioista, joita ei ole osannut etsiä.
VastaaPoistaMonen tulisi esimerkiksi tietää kuluttajasuojalaista ja valitusoikeudesta paljon enemmän, kuin osaavat ottaa selvää. Ne jotka kouluttautuvat, saavat paljon informaatiota, joka on tärkeää, vaikkei aina siltä tuntuisi, mutta myöhemmin ymmärtää, miksi joitakin asioita on käyty läpi.
Tuo on totta, että aina ei voi olla varma, tuleeko jokin asia olemaan hyödyllinen tulevaisuudessa tai tuleeko jotain tietoa koskaan tarvitsemaan. Kuten Kail kommentoi, usein käy niin (ainakin minulle), että olen huomannut vasta myöhemmin että "ahaa, olipa hyvä että tämänkin olin joskus aiemmin oppinut"!
VastaaPoistaSilti, onko perusteltua, että esimerkiksi lukion matematiikassa mennään niin syvälle kuin siellä mennään? Itse sain rämmittyä lukion lyhyen matematiikan juuri ja juuri läpi, viimeisillä kursseilla oppimani asiat olivat niin vaikeita käsittää, etten niitä oppinut ymmärtämään mutta mekaanisesti pystyin laskemaan sen verran, että pääsin viimeisestä kurssista vitosella läpi. Muistan, että siellä tulivat esille esimerkiksi käsitteet sin, cos ja tan - noita tarmejä olen tähän mennessä tarvinnut ainoastaan hehkuttaessani saman nimisen bändin uutta mahtavaa biisiä Limbo: http://youtu.be/ze-9_4udZW8
Herakleitoksen ajatus "Paljon tietäminen ei ole viisautta", lämmittää mieltä infoähkyn, -tulvan ja huonon informaatioarkkitehtuurin keskellä. Itsenäisille Havukka-ahon ajattelijoille on paikkansa tässäkin ajassa mitä suurimmassa määrin.
VastaaPoista"Informaatio on orjuutta toisten ajatuksille, tieto on vapautta ja voimaa ajatella itse." D. D. Hade
Kyllä minusta tuntuu, että jokainen poimii/hakee kyllä ne itselle tärkeät tiedot, oli se tulva sitten minkälainen tahansa. Kyllä se kuluttajansuojalaki ja valitusoikeudet tulee tutkittua viimeistään sitten, kun jokin asia sitä vaatii. (Itse olen huomannut, että tärkeintä olisi muistaa säilyttää kuitit tarpeeksi hyvin ja huolellisesti, niin pystysi aina jostain valittamaankin..)
VastaaPoistaJa tosiaan, ikään ei voi olla varma, että hyödyttääkö jokin tieto vai ei.. Tästä omasta puupäästä ainakin kaikki olevinaan tärkeä häipyy kuin tuhka tuuleen toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.