Yllättäen etsin
Googlesta jotain viisasta aloitusta tälle
bloggaukselle ja löysinkin mielestäni aika hyvän: Sokrateen sanat.
Tieto ja sen tulviminen
aiheuttaa monenlaista pohdintaa. Miten kaiken tiedon voi omaksua ja sulattaa?
Onko se edes tarpeen? Kuinka suodattaa itselle tärkeät tiedot? Enemmän
kysymyksiä kuin vastauksia.
Tieto on muuttunut
digitaaliseksi ja sen liikkuminen on todella nopeaa. Siitä syystä tuntuu, että
sitä suorastaan ryöppyää joka puolelta ja olisikin ehdottoman tärkeää osata
poimia oleellinen. Ihminen kun ei ole evoluutiossaan kehittänyt oppimiskykyään
samaan tahtiin tietomäärän kasvun kanssa. Tästä syystä moni potee
informaatioähkyä, koska luulee, että kaikki tarjolla oleva on otettava vastaan.
Maalaisjärki on hyvä ottaa
tässäkin asiassa käyttöön. Loman jälkeen pursuilevan sähköpostin saa
ojennukseen jakamalla postit kolmeen kansioon: HETI, KOHTA ja AIKA HOITAA.
Samaa voi soveltaa lähes kaikkeen elämiseen!
Informaatiota tulee olla
saatavissa, jotta voi muodostaa tietoa. Tieto taas lisää informaation tarvetta,
jotta voisi muodostaa lisää tietoa jne., loputtomasti. Jokaisella tämä tarve on
omanlaisensa. Se, mikä on toiselle tärkeää tietoa, on toiselle merkityksetöntä.
Tästä esimerkkinä informaatio, jota veljeni saa tutkimalla kalojen suomuja. Hän
muodostaa niistä tietoa, jota tarvitsee työssään. Minulle taas, EVVK!
Niin tai näin, yleensä
tietotulvan taltuttamiseen löytyy pieni nappi, jota painamalla se ehtyy. Tai se
mökki/piilopaikka, jonne tulva ei yllä. Käytetään niitä sopivassa määrin, kun
alkaa ahdistaa. Mutta voisihan sitä toisaalta ensin käydä, ihan vaan nopeasti,
vaikka facessa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti