Informaatio
on vastaanottajalleen hyödylliseen muotoon jalostettua dataa.
Informaatiota
on maailmassa äärettömän paljon liikaa, varsinkin kun kaikki
hyödyllisessä muodossa oleva informaatio ei ole hyödyllistä.
Tai
mikä minä olen sanomaan – voihan se jollekin ollakin. Määrittele
hyöty!?
Tavalla
tai toisella minulle oleellisesta informaatiosta tulee tietoa, jos ja
kun onnistun muodostamaan siitä oman käsitykseni.
Tulva
on
vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien
kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.
Onko
informaatiotulva
informaation
määrän lisääntymisestä, kertymisestä tai informaation
käsittelykyvyn puuttumisesta tai vähenemisestä aiheutuvaa henkilön
tai organisaation tilapäistä peittymistä informaatioon?
Internet
täyttyy kaikenkarvaisista pintapuolisista sisällöstä, koska kuka
tahansa voi siellä julkaista kuvaa, tekstiä, ääntä... Demokratia
lisääntyy, laatu laskee ja tulva on jatkuvaa, ei tilapäistä.
Tietotulva?
se on hyvä tietää ja
käyttää järkeensä, nii et tietää mitä tekee sit käytännössä,
(Jukka Poika ja
Kompostikopla: Tietotulva)
Tulvia
voidaan ehkäistä rakentamalla patoja ja pengertämällä rantoja.
Miten ehkäistä tietotulvaa? Kääntyvätkö ihmiset laadukkaiden,
järjestettyjen ja ymmärrettävien tietolähteiden pariin. Ilkka
Olander kirjoittaa blogikirjoituksessaan Miksi Google ei riitä?,
että netissä tällaista palvelua tarjoavat kuraattorit
– eri alojen
asiantuntijat, jotka kokoavat, suodattavat ja tiivistävät eri
puolille verkkoa hajonnutta sisältöä merkityksellisiksi
kokonaisuuksiksi. Kuraattori ei vain erottele jyviä akanoista, vaan hän myös järjestelee, avainsanoittaa, asettaa
kontekstiin, hahmottaa suhteita eri artikkelien välillä...
Miksi
tämä rupesi kuulostamaan niin tutulta?
Kirjassaan
Pinnalliset - mitä
Internet tekee aivoillemme Nicholas
Carr on huolissaan internetin käytön mukanaan tuomista muutoksista
ajatteluun, muistamiseen, merkityksiin ja sisältöihin. ”Kun
kirjoja ei lueta kokonaisina, ei myöskään kirjojen sisältämiä
ajatuskulkuja "rakenneta" kirjoittajan mukana, eivätkä ne
siten muutu sisäistyneeksi sivistykseksi. Tekstisisältö muuttuu
tiedon avolouhokseksi, josta löytyy täkyjä, mutta ei sivistystä.”
Huuhtooko informaatiotulva sivistyksen mennessään?
Jotta
tässä Internetin kaikkien ulottuville tuomassa informaation ja
tiedon yltäkylläisessä maailmassa pärjää selväpäisenä, keskity olennaiseen,
suodata, tee tietoisia valintoja, hanki informaatiolukutaito ja
kasvata itsekuria. Ilkka Olanderin sanoin, ”Mitä enemmän netissä
on ääntä, älämölöä ja markkinointipuhetta, sitä enemmän
ihmiset kaipaavat rauhaa, syvyyttä ja todellista ymmärrystä.”
Nuo Nicholas Carr:in ajatukset olivat mielestäni todella osuvia. Onko kukaan pannut merkille kuinka ns. laatukirjallisuuden lukeminen on vähentynyt? Eivätkö ihmiset jaksa ajatella. Kaiken tietotulvan äärellä huomaa myös kuinka muistaminen on nykyään vaikeaa. Ei tarvitse muistaa. Muistilappu pöydän reunalla muistuttaa siitä mitä piti muistaa tarkistaa netistä! Tieto löytyy liian helposti. Moniko muistaa esim. muiden perheenjäsentensä puhelinnumerot. En minä ainakaan. Lankapuhelin aikaan muistin kyllä ulkoa tuosta vaan ystävien ja naapureidenkin numerot.
VastaaPoistaAivan, mitä Internet tekee aivoillemme?
VastaaPoista-Omista havainnoistani huolestuneena kannustan meitä kaikkia tutustumaan tällaisiin avauksiin, joissa tajutaan kriittisesti tarkastella nykyistä tiedonsuodatuksen mekaniikkaa. Kautta aikojen ihmisen ajattelua ja toimintaa ovat muokanneet erilaiset ajattelua välittävät työkalut- ja menetelmät - ja meillä on nyt tämä netti!
-Ihmiselle kädellisyys on ollut ominaista ja aivojen kehityksen erityisyyttä ihmisillä on selitettykin kädentoimintojen ja kognitiivisen aivojumpan vuorovaikutuksen kautta.
-Miksi siis olemmekaan nykyään näin kädettömiä? Onko se enää kädellisen olevaisen toimintaa, että tuijotetaan ja näpytellään, klikkaillaan sinne tänne ja ollaan tietävinään yhdestä (Wikipediasta tarkistetusta) sanasta, mistä tässä kaikessa oikein on kysymys.