Tiedonhankinnan mallit tuntuivat aluksi
turhanpäiväiseltä saivartelulta. Miksi ihmeessä pyöritellään
itsestään selvää asiaa ja koetetaan vääntää siitä teoriaa?
Kun teorioista luki hiukan enemmän, alkoi kirkastua. Vaikka
tutkiminen on hankala ja työlästä, on mielenkiintoista tietää,
miten tietoa hankitaan jo nyt tietoa pursuavassa maailmassa.
Ajattelen, että tässä on jotain
samantapaista kuin tutkimuksessa, jossa olin opiskeluaikanani mukana.
Tehtäväksi annettiin pari kudonnan teoriaan liittyvää tehtävää
ja koko ajan niitä ratkaistessaan piti tutkijalle kertoa, mitä
tekee ja miksi. Välillä oli todella hankalaa selittää ja
perustella, miksi juuri nyt teen näin, kun omasta mielestä asia oli
täysin itsestään selvä. Samaa on mielestäni tiedonhankinnassa. Kaiken kattavaa mallia on mahdoton luoda, mutta jokainen teoria selventää asiaa omasta näkökulmastaan.
Yleisessä kirjastossa kannattaisi
miettiä, mitä, miten ja mistä ihmiset yleensä hakevat
tarvitsemaansa tietoa ja millaista tietoa kirjastosta haetaan.
Kirjaston käyttämä luokittelu on yhdenlainen tapa ryhmitellä
hyllyissä olevaa materiaalia, mutta palveleeko se kirjastosta tietoa
etsiviä asiakkaita. Ohjataanko asiakkaita hakemaan tietoa
internetistä tai erilaisista tietokannoista?
Kirjaston väki voisi saada paljonkin
irti pysähtymällä miettimään oman käyttäjäyhteisönsä
arkipäivän tiedontarpeita ja sitä, mihin niistä kirjasto jo
vastaa ja mihin niistä se pystyisi vastaamaan käytäntöjään
kehittämällä tai muuttamalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti