Tiedonhankinnan malleista

Tiedonhankinnan mallit tuntuivat aluksi turhanpäiväiseltä saivartelulta. Miksi ihmeessä pyöritellään itsestään selvää asiaa ja koetetaan vääntää siitä teoriaa? Kun teorioista luki hiukan enemmän, alkoi kirkastua. Vaikka tutkiminen on hankala ja työlästä, on mielenkiintoista tietää, miten tietoa hankitaan jo nyt tietoa pursuavassa maailmassa.

Ajattelen, että tässä on jotain samantapaista kuin tutkimuksessa, jossa olin opiskeluaikanani mukana. Tehtäväksi annettiin pari kudonnan teoriaan liittyvää tehtävää ja koko ajan niitä ratkaistessaan piti tutkijalle kertoa, mitä tekee ja miksi. Välillä oli todella hankalaa selittää ja perustella, miksi juuri nyt teen näin, kun omasta mielestä asia oli täysin itsestään selvä. Samaa on mielestäni tiedonhankinnassa. Kaiken kattavaa mallia on mahdoton luoda, mutta jokainen teoria selventää asiaa omasta näkökulmastaan.

Yleisessä kirjastossa kannattaisi miettiä, mitä, miten ja mistä ihmiset yleensä hakevat tarvitsemaansa tietoa ja millaista tietoa kirjastosta haetaan. Kirjaston käyttämä luokittelu on yhdenlainen tapa ryhmitellä hyllyissä olevaa materiaalia, mutta palveleeko se kirjastosta tietoa etsiviä asiakkaita. Ohjataanko asiakkaita hakemaan tietoa internetistä tai erilaisista tietokannoista?

Kirjaston väki voisi saada paljonkin irti pysähtymällä miettimään oman käyttäjäyhteisönsä arkipäivän tiedontarpeita ja sitä, mihin niistä kirjasto jo vastaa ja mihin niistä se pystyisi vastaamaan käytäntöjään kehittämällä tai muuttamalla.